Historia
Vuosina 1890-91 rakensi toiminimi T. & J. Salvesen Varkaansaarelle Saimaan kanavan suun itäpuolelle höyrysahan. Lauritsalan sahan nimellä tunnettu laitos sekä yhtiön Härskiänsaaressa Ruokolahdella sijainnut toinen saha tarvitsivat laivauskalustoa, jota varten perustettiin lotjaveistämö Lauritsalan sahan yhteyteen. Ensimmäiset omat lotjansa yhtiö rakennutti vuodeksi 1893. Tämän jälkeen lotjia rakennettiin lähes vuosittain, niin että uudisrakentamisen päättyessä vuonna 1948 oli telakalla rakennettu yhteensä 241 alusta. Uudisrakentamisen ohella on telakalla kunnostettu ja huollettu omistajayhtiöiden mittavaa laiva- ja lotjakalustoa.
Telakan omistuksessa on vuosien varrella tapahtunut muutoksia. Vuonna 1916 Salvesenit myivät yrityksensä Kaukas Osakeyhtiölle ja kaupan mukana siirtyi myös telakka uudelle omistajalle, mutta vasta vuonna 1924 keskitti Kaukas kaiken telakkatoiminnan silloin Lauritsalan telakan nimellä kulkeneelle alueelle. Telakka toimi tämän jälkeen tukikohtana koko yhtiön suurelle höyrylaiva-armadalle.
Tehdaspuu Oy:n perustamisen yhteydessä 1969 siirtyi useiden Kaukas Oy:n laivojen lisäksi myös telakka heidän hallintaansa. 1990-luvun lopulla puutavarayhtiöt keskittivät laivaus- ja telakkatoiminnan Savonlinnan Laitaatsiltaan ja telakkatoiminta Kanavansuulla päättyi. Vuodesta 2000 harjoitti alueella telakkatoimintaa vuokralaisena Ropsi ky, jonka vuokrasopimus päättyi kesällä 2007 ja lokakuusta alkaen on aluetta hallinnut 2007 perustettu Kanavansuun Perinnelaivatelakkayhdistys ry.
Nykytilanne
Telakka-alue on säilynyt varsin hyvin ammattitoiminnan aikaisessa asussa eikä alueelle ole tehty uudisrakentamista konepajarakennuksen rakentamisen jälkeen (-50 luvun alku?). Tallella ovat kaikki telakointiin liittyvät rakenteet ja myös esimerkiksi lotjanrakennuksessa tarvittu järeä vannesaha ja pasa. Koska edellisten yrittäjien vuokrasopimukset olivat vain vuoden mittaisia kerrallaan, ei telakan ja sen laitteiden ylläpitoon ja kunnostamiseen voitu investoida ja uhkana oli rakennusten ja laitteiden rapistuminen ja telakan toiminnan hiipuminen lopullisesti.
Telakan tulevaisuus
Koko Suomessa on enää jäljellä vain harvoja sisävesitelakoita varsinkaan niin autenttisessa kunnossa, kuin Kanavansuun telakka. Samalla se ainoana telakkana koko eteläisellä Saimaalla voi tarjota telakointi- ja säilytyspalveluita kookkaillekin aluksille.
Telakan yhteyteen on mahdollista muodostaa eteläisen Saimaan vanhojen alusten toiminnan keskus ja näin jatkaa telakan yli satavuotiaita perinteitä. Jo tällä hetkellä telakalle on sijoittuneena kolmattakymmentä vanhaa ammattikäytössä ollutta höyry- ja diesellaivaa ja laiturien kunnostustyön jälkeen alueelle on mahdollista sijoittaa entistä useampia aluksia.
Telakkatoiminnan jatkumisella taataan myös toimivat telakkapalvelut Imatra-Lappeenranta -alueen lukuisille muille vanhojen laivojen ja muiden suurten alusten omistajille, kuin myös esim. Lappeenrannan kaupungin omistamille aluksille, jotka ovat käyttäneet telakkaa mm. rungonkatsastuksien suorituspaikkana.
Vesa Tuominen
Lähteet:
Pakkanen, Esko: Hurma ja Kaukaan muut höyrylaivat Valtakari Aura: Kansanomainen laivanrakennus Lappeella, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella v. 1888-1950
Mustavalkoiset kuvat: Pekka V. Virtanen, Facebook, Olipa kerran Lauritsalan kauppala.